Näin av-käännös syntyy

Iloinen kääntäjä työssään.

Av-kääntäjiä ovat televisiokääntäjät, dvd-kääntäjät, elokuvakääntäjät, oopperoiden ja teatteriesitysten kääntäjät, cd-romien ja yritysvideoiden kääntäjät sekä internetsivujen ja tietokone- ja konsolipelien kääntäjät eli lokalisoijat. Av-kääntäjän työssä on suureksi eduksi soveltuva yliopistollinen koulutus, mieluiten nimenomaan kääntäjänkoulutus. Av-kääntäminen on käännöstieteen alalaji. On hyvä, jos koulutuksen aikana on osallistunut tekstitystyöpajoihin ja näin saanut käytännön kokemusta av-kääntämisestä.

Tässä tekstissä keskitytään suomalaisiin televisiokääntäjiin ja dvd-kääntäjiin. Televisiokääntäjiä työskentelee mm. Yleisradiolle, Broadcast Textille, Pre-Textille, Rosmerille, SDI Medialle ja Stellar Textille. DVD-käännöksiä teettävät mm. Broadcast Text ja SDI Media. Vain osa av-kääntäjistä on työsuhteessa toimeksiantajaansa. Kaikkia käännöspalveluja pyritään ulkoistamaan eri syistä, joten monet av-kääntäjätkin ovat nykyisin freelancereita tai toiminimellisiä. Yleisradion kääntäjät (ja syksyyn 2012 asti MTV3:n kääntäjät) ovat työsuhteisia freelancereita.

Av-kääntäjän tärkeimpiin työkaluihin kuuluu tietokone, tekstinkäsittelyohjelma ja usein ajastusohjelma. Av-kääntäjä tarvitsee myös nopean internet-yhteyden, jolla videotiedostot ja käsikirjoitukset ladataan toimeksiantajan palvelimelta. Moni käyttää korvakuulokkeita ja tulostaa käsikirjoitukset tulostimella. Av-kääntäjä työskentelee useimmiten kotoa tai vuokraamastaan työhuoneesta käsin, ja työssä tarvitaankin hyvät toimistokalusteet ja työvälineet, jotta työperäisiltä vaivoilta vältytään (katso osiot Ergonomia ja Av-kääntäjän kivut ja säryt).

Mitä av-kääntäjä tekee?

Esimerkiksi luontodokumenteissa ja lastenohjelmissa alkuperäinen puhe usein häivytetään ja korvataan suomenkielisellä puheella. Tätä kutsutaan dubbaamiseksi. Voice-over tarkoittaa sitä, että alkuperäinen puhe kuuluu vaimeasti suomenkielisen selostuksen alla. Voice-overia voi kuulla lastenohjelmissa, dokumenteissa ja radio-ohjelmissa.

Tässä tekstissä keskitytään lähinnä ruututeksteihin, joita näkee televisiossa ja dvd-ohjelmissa eniten. Av-kääntäjä muokkaa dialogin eli puheen ruututeksteiksi eli yksi- tai kaksirivisiksi repliikeiksi käsikirjoitusta apuna käyttämällä tai ilman käsikirjoitusta eli poimimalla. Jotta katsoja ehtii ymmärtää repliikit, kuunnella ja katsoa kuvaa, tekstiä on yleensä tiivistettävä runsaasti. Av-kääntäjän on osattava mahduttaa olennainen kuvan, äänen, tilan ja ajan antamiin raameihin. Näistä raameista ei ole varaa lipsua.

Työvaiheet

Av-kääntäjä saa toimeksiantajaltaan videotiedoston ja usein käsikirjoituksen sekä päivämäärän, johon mennessä työ on palautettava. Moni katsoo ensin videotiedoston läpi käsikirjoituksen kanssa ja alkaa sen jälkeen suomentaa ja työstää repliikkejä. Jotkut katsovat kuvaa ja alkavat työstää repliikkejä samanaikaisesti. Jotkut ajastavat ensin tyhjät repliikit ja laativat niihin sitten tekstit. Suomennostyö ei suju lonkalta, vaan tarvitaan apuvälineitä ja tiedonlähteitä kuten internet, yksi- ja kaksikieliset sanakirjat, tietosanakirjat, kirjastot ja asiantuntijat. Kun repliikit on laadittu, teksti on hyvä tarkistaa tekstinkäsittelyohjelman oikoluvulla ja lukea vielä läpi.

Käännöstyön lisäksi av-kääntämiseen kuuluu yleensä ajastaminen. Se tarkoittaa sitä, että repliikit saadaan näkymään ruudussa oikeaan aikaan ajastusohjelmaa käyttäen. Ajastuksessa on huomioitava dialogin rytmi, aikarajoitukset ja kuvaleikkaukset. Repliikit eivät saa ilmestyä ruutuun ennen aikojaan eivätkä myöskään roikkua ruudulla liian pitkään. Yksiriviselle repliikille varataan vähintään puolitoista ja täydelle kaksiriviselle repliikille korkeintaan seitsemän sekuntia lukuaikaa. Rauhallisella ajastustahdilla ja tehokkaalla tiivistämisellä sellaisetkin katsojat, jotka eivät osaa ohjelmassa puhuttavaa kieltä lainkaan, pysyvät juonessa mukana.

Kun tekstitys on ajastettu, moni av-kääntäjä katsoo ennen valmiin työn palauttamista ohjelman vielä kertaalleen läpi ja hioo ajastusta ja tekstejä. Yhden 45-minuuttisen ohjelman laadukkaaseen suomentamiseen ja ajastamiseen esitysvalmiiksi asti kuluu av-kääntäjältä ohjelman aihepiirin vaikeustasosta riippuen kahdesta neljään kahdeksantuntista työpäivää. Pitkän elokuvan tekstittämiseen esitysvalmiiksi asti on varattava aikaa noin viikko. Dvd-tuotannossa av-kääntäjälle saatetaan antaa jopa alle vuorokausi aikaa pitkän elokuvan suomentamiseen. Jos laadukkaaseen suomentamiseen, pohtimiseen, tiedonhakuun, kielentarkastuksiin, ruokailuihin ja lepotaukoihin ei jää riittävästi aikaa, ajan puute voi johtaa tekstityksen laadun rapautumiseen.

Ykköskäännös ja kakkoskäännös

Ykköskäännös tarkoittaa ohjelmaa, joka käännetään ja ajastetaan ensimmäistä kertaa. Nämä ovat useimmiten Suomessa televisiokäännöksiä. Kakkoskäännös tarkoittaa sitä, että ohjelma (usein dvd-elokuva) on käännetty ja ajastettu aiemmin vaikkapa Ruotsissa, ja suomalaisen av-kääntäjän kontolle jää muokata uudet suomenkieliset ruututekstit näihin valmiisiin muotteihin. Toisinaan kakkoskäännösten ajastuksia ei saa muutella lainkaan. Kakkoskäännökset ovat ongelmallisia, sillä suomen kielen rakenne ja poljento on hyvin toisenlainen kuin esimerkiksi ruotsin tai hollannin.

Mitä av-kääntäjältä vaaditaan?

Av-kääntäjän on oltava suomen kielen ja tehokkaan tiedonhaun ammattilainen. Av-kääntäjän tehtävä on toimittaa ohjelmassa puhuttu vieraskielinen dialogi katsojalle helposti ymmärrettävään ja sisäistettävään suomenkieliseen muotoon. Av-kääntäjän tehtävä ei ole kääntää vierasta kieltä suomen sanoiksi, vaan suomentaa puhe sellaiseen tekstimuotoon, että suomalainen katsoja sisäistää viestin kertalukemalta. Av-kääntäjän on siis ensisijaisen tärkeää tuottaa sujuvaa, luontevaa ja hyvää suomea. Ruututekstien tyylin on oltava lisäksi kunkin puhujan suuhun sopivaa. Ruututekstiin on pyrittävä luomaan puheen illuusio, eikä teksti saa tällöin olla liian kirjakielistä tai monimutkaista. Av-kääntäjä suomentaa sen, mitä tarkoitetaan eikä välttämättä juuri sitä, mitä sanotaan.

Av-kääntäjillä on harvoin mahdollisuutta erikoistua tiettyä aihepiiriä käsitteleviin ohjelmiin, vaan heidän on osattava perehtyä lyhyehkössä ajassa mihin tahansa aihepiiriin. Ohjelmissa voidaan käsitellä mitä tahansa historiaan, autojen tuunaukseen, luontoon, tieteeseen, taiteeseen tai nikkaroimiseen liittyvää, ja kaikkiin aihepiireihin liittyy omanlaisensa erikoissanasto. Alan asiantuntijaa tietenkin häiritsee, jos ruututekstissä ei ole käytetty hänelle tutuinta termiä. On kuitenkin hyvä huomioida, että av-kääntäjä on ammatiltaan kielen asiantuntija, ei välttämättä kyseisen aihepiirin asiantuntija.

Vaikka moni uskoo olevansa lukematta ruututekstejä, niitä on itse asiassa hyvin vaikea olla lukematta, kun ne ruudun alalaidassa kulkevat. Valtaosa katsojista käyttääkin ruututekstiä apunaan huomaamattaan. Kun ruututeksti luo katsojalle illuusion siitä, että hän ei lainkaan lue tekstejä, tekstitys on täydellisen onnistunut. Onkin av-kääntämisen suurimpia haasteita, että onnistuu luomaan hajuttoman ja mauttoman tekstityksen.

Katja Aulavuori-Rosvall

Luettavaa

Olennaisen äärellä (Toimittaneet Oittinen Riitta, Tuominen Tiina)

Hyödyllisiä linkkejä

Av-kääntäjän työnkuvaus (SKTL)

Helkky Halmeen teksti av-kääntämisestä (edu.fi -sivuilla)

Kääntäjien työpaikat ja työllistyminen (KAJ)