Tekijänoikeudet

Tietoa tekijänoikeuksista ja Kopiosto-korvauksista

Mitä tekijänoikeus on?

Tekijänoikeus syntyy kirjallisen ja taiteellisen teoksen tekijälle, kun lopputuloksena on tekijän itsenäinen ja omaperäinen tuotos. Teoksia ovat muun muassa kirjat, musiikkikappaleiden sävellykset ja sanoitukset sekä elokuvat. Myös käännökset ovat tekijänoikeudella suojattuja, kun ne ovat riittävän itsenäisiä ja omaperäisiä. Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta kuoleman jälkeen. Tekijänoikeuslaki on yksi Suomen monimutkaisimmista laeista, mutta tässä sitä käsitellään vain pääpiirteittäin.

Lain mukaan tekijällä on teokseensa sekä taloudelliset että moraaliset tekijänoikeudet. Taloudelliset oikeudet tarkoittavat, että tekijällä on oikeus ”määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”. Av-kääntäjälle tämä tarkoittaa käytännössä, että toimeksiantaja saa korvausta vastaan käyttää käännöstä niin monta kertaa kuin on sovittu. Taloudellisista oikeuksista ei siis ole syytä luopua pysyvästi – muutoin menettää käännöksen uusintaesityksistä maksettavan korvauksen kokonaan.

Moraalisia oikeuksia on yhteensä viisi: isyysoikeus, respektioikeus, luoksepääsyoikeus, katumisoikeus ja klassikkosuoja. Niistä tässä yhteydessä tärkeimmät ovat isyysoikeus ja respekti- eli kunnioittamisoikeus. Isyysoikeus tarkoittaa, että tekijän nimi on ilmoitettava teosta käytettäessä. Kunnioittamisoikeus puolestaan tarkoittaa, ettei teosta saa muuttaa tekijän arvoa ja omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla eikä ilman tekijän lupaa. Myös teoksen esittäminen loukkaavassa yhteydessä on laitonta. On syytä mainita, että niin ikään laittomia ovat internetissä leviävät yksityishenkilöiden laatimat ja levittämät tekstitykset, sillä niihin ei ole pyydetty ohjelmien tekijänoikeuksien haltijoilta käännös- eikä julkaisulupaa.

Tekijänoikeuksista luopuminen

Tekijä voi luovuttaa tekijänoikeuksiaan vapaasti toiselle henkilölle tai yhteisölle. Taloudelliset oikeudet voi luovuttaa kokonaan tai osittain; sopimuksessa voidaan määrittää vaikkapa luovuttamisen aikaraja tai käyttökertojen määrä. Moraalisia oikeuksia ei voi luovuttaa, ellei kyseessä ole laadultaan ja laajuudeltaan rajattu teoksen käyttö. Kääntäjän nimen on siis aina näyttävä käännöksen yhteydessä, ellei käännöstä ole merkittävästi (ja luvallisesti) muokattu uuteen uskoon. Omista taloudellisten oikeuksien luovuttamisesta kääntäjän kannattaa sopia tarkat rajat.

 

Mitä tekijänoikeudet merkitsevät av-kääntäjälle?

Av-kääntäjälle syntyy tekijänoikeus jokaiseen laatimaansa tekstitykseen. Joissakin käännöstoimistoissa on toimeksiantajan ja alihankkijan välille solmittu sopimus, jossa tekijä luopuu jopa kaikista tekijänoikeuksistaan pysyvästi. Kuten edellä on todettu, moraalisista oikeuksista luopuminen on mahdotonta, ellei teoksen käyttö ole laadultaan ja laajuudeltaan rajattua. Toisin sanoen kääntäjällä säilyy oikeus nimensä näkymiseen tekstityksen yhteydessä aina kun teosta esitetään julkisesti, ellei siitä esitetä vain pientä otetta. On suositeltavaa sopia taloudellisista oikeuksista niin, että toimeksiantajalla on oikeus tiettyyn käyttökertamäärään (tai käyttöön tietyn aikarajan puitteissa), minkä jälkeen kääntäjälle maksetaan uusi korvaus teoksen eli käännöksen käyttämisestä. Taloudellisista oikeuksista voi luopua vapaasti, mutta niistä ei missään nimessä kannata luopua kokonaan, sillä silloin tekijä ei saa minkäänlaista korvausta teoksen esittämisestä enää koskaan (Kopiosto-korvausta lukuun ottamatta). Lisäksi kaikki omat työt kannattaa tallentaa vastaisuuden varalle niin, että ne ovat helposti löydettävissä mahdollisia uusia asiakkaita varten.

Kopiosto-korvaukset

Kopiosto perii tv-ohjelmien käännösten käyttäjiltä eli tv-kanavilta korvausta, joka tilitetään vuosittain tekijöille. Korvaus ei ole automaattinen tulonlähde, vaan tekijänoikeus, jonka puolesta on taisteltava jatkuvasti siinä missä muidenkin tekijänoikeuksien puolesta. Käännöksiä esittävät tahot eli kanavat pyrkivät luonnollisesti välttämään menoja, joten vastapainoksi av-kääntäjien on kaikkien muiden luovan työn tekijöiden lailla pidettävä aktiivisesti huolta oikeuksiensa jatkuvuudesta.

Av-kääntäjiä koskevat yksityisen kopioinnin korvaus (Kako eli ”kasettikorvaus”), jota maksetaan ohjelmien tallennusmäärien mukaan, ja opetusnauhoituskorvaus (Opko), joka perustuu ohjelmien tallentamiseen opetustarkoitusta varten. Korvausta maksetaan seuraavilla kanavilla esitettävistä ohjelmista: YLE1, YLE2, MTV3, Sub (mukana vuodesta 2009 lähtien) ja Nelonen. Vuonna 2009 laskennassa käytettiin ensi kertaa kanavakerrointa, jolla huomioidaan, kuinka paljon miltäkin tv-kanavalta ohjelmia tallennetaan.

Tilitysten maksaminen edellyttää, että Kopiostolla on tiedossa tekijän nimi, henkilötunnus, osoite ja pankkitili (ilmoitetaan Kopiostolle henkilötietolomakkeella). Lisäksi Kopiosto tarvitsee oikeudenomistajalta valtakirjan, joka av-kääntäjien tapauksessa voidaan antaa jäsenjärjestön kautta tai henkilökohtaisesti. Jos valtakirjaa ei halua antaa, korvaukset saa pankkitilille tekemällä erillisen maksuvaateen esimerkiksi kerran vuodessa.

Useimmat toimeksiantajat toimittavat Kopiostolle listan kääntäjien tekemistä töistä, mutta omien töiden esittämisestä kannattaa pitää kirjaa, sillä listat eivät läheskään aina ole täydellisiä. Maksamatta jääneitä korvauksia säilytetään Kopiostossa kolme vuotta, joten rästiin jääneitä korvauksia ehtii vaatia myöhässäkin.

Kääntäjien ja muidenkin luovan työn tekijöiden on jatkuvasti pidettävä puolensa, jotta korvauksia jatkossakin jaetaan.

Lisätietoa korvauksista on seuraavien linkkien takana:

Kopiosto: Tv- ja radio-ohjelmien korvaukset

Tilitysopas. Radio- ja tv-ohjelmien korvaukset

Kopiosto-valtakirja

Kopiosto tilitti liki 7 miljoonaa euroa kopiointikorvauksia (syksyllä 2013)

Ajankohtaista asiaa tekijänoikeuksista

Viime aikoina on puhuttu paljon työsuhdeolettaman lisäämisestä tekijänoikeuslakiin, jolloin työsuhteessa luodut teokset siirtyisivät aina automaattisesti työnantajan omistukseen. Joulukuussa 2009 kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin kuitenkin päätti, ettei esitä työsuhdeolettamaa tekijänoikeuslakiin. Muutosehdotuksen takana olivat muun muassa suuret mediakonsernit ja monet muut yritykset sekä Elinkeinoelämän keskusliitto. Vastavoimana toimivat lukuisat tekijäjärjestöt ja yksittäiset taiteilijat.

Lisätietoa aiheesta on muun muassa seuraavassa artikkelissa:

Työnantajat eivät saa suoraa oikeutta tekijänoikeuksiin (HS 17.12.2009)

Aiemmin vuonna 2009 Journalistiliitto ja muut järjestöt väänsivät kättä Sanoma Newsin kanssa taloudellisten tekijänoikeuksien luovuttamisesta. Sanoma tarjosi freelancereilleen sopimusta, jossa taloudelliset tekijänoikeudet luovutettiin kokonaan Sanomalle. Markkinaoikeus totesi kuitenkin kesäkuussa, että jutun käsittelyn aikana kyseisen sopimuksen tarjoaminen on kiellettyä. Tammikuussa 2010 markkinaoikeus hylkäsi Journalistiliiton tekemän valituksen, minkä jälkeen Journalistiliitto päätti hakea valituslupaa Korkeimmasta oikeudesta. Jos päätös jää voimaan, freelancer-toimittajien etujen ajaminen on jatkossa entistä vaikeampaa.

Sanoma Newsille 200 000 euron uhkasakko

Markkinaoikeus hylkäsi Journalistiliiton tekemän valituksen Sanoma Newsin freelancereiden sopimusehdoista

Markkinaoikeuden päätös purettuna kohta kohdalta

Työnantajien puolelta tekijänoikeuksien heikentämisyritykset jatkuvat varmasti vastaisuudessakin, mutta on niin tekijäliittojen kuin yksittäisten tekijöidenkin tehtävä vastustaa tekijänoikeuksien kaventamista ja pitää huolta teosten tekijöille kuuluvista oikeuksista.

Yllä olevat tiedot on kerätty valtion säädöstietopankki Finlexistä, opetusministeriöstä ja Kopiostosta, joista löytyy paljon kattavamminkin tietoa tekijänoikeuksista:

Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404

Tekijänoikeusasetus 21.4.1995/574

Opetusministeriö: Tekijänoikeuden perusteita

Kopiosto: Tekijänoikeuden ABC

Teksti: Lauri Mäkelä