Käännösohjelmien vertailu

Tekstitysohjelman valintaopas

Av-kääntäjän työnkuva on kokenut 2000-luvulla melkoisen muutoksen. Tietotekniikan kehitys on edennyt aimo harppauksin, ja tv-kanavat sekä valtaosa alan muista toimijoista ovat vihdoin siirtyneet digitaaliseen aikaan. Niinpä ani harva av-kääntäjä tekee enää nykyisin työtään suttuisen VHS-kuvanauhan ja alkeellisen tekstinkäsittelyohjelman avulla. Digitaaliset kuvatiedostot ja varta vasten tekstittämiseen suunnitellut tietokoneohjelmat ovat tehokkaasti korvanneet ne. Tämä digitaalinen vallankumous on helpottanut huomattavasti kääntäjän työtä ja tätä kautta todennäköisesti myös edistänyt tekstitysten laatua.

Muutos on kuitenkin tuonut mukanaan tukun aivan uusia ongelmia. Tekstitysohjelmien käyttö asettaa kääntäjät uusien teknisten haasteiden äärelle, sillä erilaisten tietoteknisten kommervenkkien viidakossa menee kokeneenkin kääntäjän sormi helposti suuhun. Mahdollisista alkuvaikeuksista huolimatta on ensiarvoisen tärkeää opetella käyttämään tekstitysohjelmaa sujuvasti. Tekstitysohjelma on av-kääntäjän keskeisin työkalu, jota ilman ne kaikkein lennokkaimmatkaan käännösratkaisut eivät pääse ruudulle tv-katsojien iloksi (tai mielipahaksi). Lisäksi suurin osa tekstitysohjelmista kätkee sisäänsä perustoimintojen ohella koko joukon näppäriä pikku lisätoimintoja, jotka helpottavat työskentelyä.

Tässä artikkelissa luodaan pikainen silmäys tekstitysohjelman keskeisiin valintaperusteisiin ja käydään pintapuolisesti läpi ohjelmien hyödyllisimmät lisätoiminnot, joiden avulla niistä saa parhaan mahdollisen hyödyn irti. Tilannetta tarkastellaan artikkelin kirjoittajan taustasta johtuen paikoitellen tv-kanaville kääntävien näkökulmasta, mutta valtaosa käsitellyistä asioista on yleispäteviä. Mukaan on valittu muutama yleisesti tunnettu tekstitysohjelma ja vertailun vuoksi pari edullisempaa ohjelmaa. Pelkästään käännöstoimistojen tai televisioyhtiöiden käytössä olevia ohjelmia ei ole kelpuutettu mukaan, koska niitä ei luovuteta ulkopuolisille. Ohjelmia ei artikkelin puitteissa aseteta minkäänlaiseen paremmuusjärjestykseen tai muutenkaan arvostella, sillä mieltymyksiä on monia – mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.

Muodolla on väliä

Tiedostomuodolla on väliä. Tekstinkäsittelyohjelmaa valittaessa tärkein valintaperuste ei ole näyttävä käyttöliittymä, kätevät lisäominaisuudet eikä edes hinta, vaan ohjelman tukemat tiedostomuodot. Se viime kädessä ratkaisee, mille taholle ohjelmalla voi tehdä töitä.

Tässä piileekin suurin av-kääntäjää uhkaava sudenkuoppa: erilaisia tiedostomuotoja on pilvin pimein, ja jokainen tekstitysohjelma ei tietenkään ole yhteensopiva jokaisen mahdollisen tiedostomuodon kanssa. Kaiken lisäksi yhteensopivuus jonkin tietyn tiedostomuodon kanssa saattaa olla siten puutteellinen, että tallennettaessa esimerkiksi tekstin muotoilut eivät tallennu oikein tai kirjainmerkeissä tapahtuu muutoksia, vaikka ohjelma olisikin nimellisesti yhteensopiva tiedostomuodon kanssa.

Ongelman ratkaisemiseksi Euroopan yleisradioliitto EBU on luonut yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kanssa omaa nimeään kantavan yleismaailmalliseksi tarkoitetun EBU-tiedostomuodon, mutta se on puutteidensa vuoksi saanut harmillisen heikosti tuulta siipiensä alle [1]. Tästä on seurannut se, että koska mitään yhteistä standardia ei ole, jokainen alalla toimiva käyttää tarpeisiinsa parhaiten sopivaa tiedostomuotoa.

Tekstitysohjelmaksi valitaan siis se ohjelma, joka on yhteensopiva työn tilaajan käyttämän tiedostomuodon kanssa. Skandinaviassa yleisimmin käytetyt tiedostomuodot ovat 890, PAC, ja EBU. Suomalaiset tv-kanavat käyttävät tavallisesti ruotsalaisen Cavenan luomaa 890-tiedostomuotoa, jonka juuret johtavat aina 80-luvulle Scantitlingin kultaisiin aikoihin [2]. Lisäksi videoiden jälkikäsittelyyn erikoistuneet yritykset haluavat yleensä tiedostot käyttöönsä tässä muodossa. Vaikka monet eri tekstitysohjelmat ovat ainakin nimellisesti yhteensopivia 890-tiedostomuodon kanssa, on Cavenan oma Tempo-ohjelma turvallisin valinta, mikäli on tarpeen luoda täysin valmiita tekstitystiedostoja edellä mainituille toimeksiantajille.

Jos toimeksiantajana on sen sijaan käännöstoimisto, voi tiedostomuoto olla melkein mikä tahansa. Käännöstoimisto kertoo mitä muotoa he käyttävät, ja ellei toimisto jopa tarjoa sopivaa ohjelmaa vuokralle, osaa se yleensä ainakin neuvoa, mitä ohjelmia muut toimiston kääntäjät ovat menestyksekkäästi käyttäneet työssään.

Tilanne ei onneksi ole täysin toivoton, jos syystä tai toisesta haluaa käyttää jotakin ohjelmaa, joka ei ole suoraan yhteensopiva työn tilaajan käyttämän tiedostomuodon kanssa. Tekstitystiedostoja pystyy toki muuntamaan tiedostomuodosta toiseen. Mikäli toimeksiantajana on esimerkiksi tv-kanavan välikätenä toimiva käännöstoimisto, voi työn useimmiten palauttaa toimistolle jossakin toisessa muodossa, jolloin toimisto muuttaa tiedoston tv-kanavan haluamaan muotoon. Ongelmaksi saattaa tällöin muodostua se, että osa käännöstiedoston muotoiluista sekä siihen mahdollisesti tallennetuista lisätiedoista katoaa, joten ratkaisu vaatii aina hiukan tapauskohtaista taustatutkimusta. Esimerkiksi yleisesti käytössä oleva Screen Subtitlingin luoma PAC-tiedostomuoto kääntyy kokemusten perusteella melko kivuttomasti [3] 890-tiedostomuotoon.

Varmista siis tarvittava tiedostomuoto toimeksiantajalta ennen ostopäätöksen tekemistä ja suunnittele mahdollisuuksien mukaan etukäteen, mille tahoille saattaisit tulevaisuudessa tehdä töitä.

Kerro, kerro kuvastin

Toinen merkittävä tekstitysohjelman valintaperuste on ohjelman tukemat kuvaformaatit. Vaikka ohjelma olisikin yhteensopiva kaikkien mahdollisten tiedostomuotojen kanssa, ei se ole järin käyttökelpoinen, ellei se ole yhteensopiva myös työn tilaajan käyttämän kuvaformaatin kanssa. Yleisin käytössä oleva kuvaformaatti on Windows Media Video (WMV), mutta myös MPEG-2-formaattia (MPG) näkee jonkin verran. Eksoottisempia, usein heikkotasoisia, kuvaformaatteja käyttävät lähinnä jotkin käännöstoimistot, joiden kriteerinä on useimmiten ollut se, että kuvatiedostot pitää saada nopeasti siirrettyä verkon kautta.

Suosituimmat tekstitysohjelmat ovat yhteensopivia sekä Windows Media Video- että MPEG-2-formaatin kanssa. Windows Media Video sopii näistä av-kääntäjän tarpeisiin paremmin, sillä WMV-kuvatiedostoon on mahdollista sisällyttää digitaalinen aikakoodi (yleisesti käytetty lyhenne SMPTE [4]). Digitaalista aikakoodia hyödyntävä tekstitysohjelma osaa lukea aikakoodin suoraan kuvatiedosta, minkä ansiosta vanhanaikainen kuvan synkronoiminen aikakoodiin käsin on tarpeetonta. Tämä nopeuttaa kääntäjän työtä ja vähentää inhimillisten ajastusvirheiden mahdollisuutta. Ohjelmaa valitessa on siis syytä varmistaa, että se lukee digitaalista aikakoodia, mikäli toimeksiantaja sellaista käyttää. Kaikki oheisessa taulukossa esitellyt ammattikäyttöön tarkoitetut tekstitysohjelmat osaavat lukea digitaalisen aikakoodin.

Kuvatiedostojen muunto nopeasti kuvaformaatista toiseen on nykytekniikalla tietenkin täysin mahdollista, mutta tässä yhteydessä on syytä mainita eräs mahdollinen kompastuskivi: WMV-kuvatiedostoon sisällytetty digitaalinen aikakoodi ei siirry muunnoksen yhteydessä uuteen kuvaformaattiin, ja mikäli kuvassa ei ole näkyvää, niin sanottua kuvaan poltettua aikakoodia, kuvan synkronoiminen aikakoodiin käy mahdottomaksi.

Silloin tällöin kääntäjien välisissä keskusteluissa tulee esiin, että jokin tekstitysohjelma ei ole toiminut toivotulla tavalla jossakin tietyssä tietokoneessa. Tavallisesti ongelma koskee juuri kuvatiedoston käyttöä: kuva takertelee, kelaaminen kangertelee, tai koko järjestelmä kaatuu, kun tiedoston lataa ohjelmaan. Lähes koskaan ongelmat eivät kuitenkaan ole lähtöisin tekstitysohjelmasta vaan tietokoneen käyttöjärjestelmästä, ja lähes kaikissa tapauksissa ongelmat ovat ratkaistavissa melko yksinkertaisin keinoin. Kannattaa kuitenkin varmistaa ohjelman toimiminen omassa tietokoneessa kokeiluversion avulla, mikäli osaavaa apua ei ole saatavilla ja tuntuu siltä, että oma tietotekninen tietämys ei välttämättä riitä mahdollisten ongelmien setvimiseen.

Käytettävyys ennen kaikkea

Kun tekniset vaatimukset on selvitetty, on aika perehtyä ohjelmien käyttöliittymään ja ominaisuuksiin. Kaikki tekstitysohjelmat näyttävät oikeastaan enemmän tai vähemmän samalta – noin kolmasosan ruudusta täyttää videokuva, sen rinnalla tai alla kulkee tekstitys, ja jossakin ruudun laitamilla on työkalurivi – siltä osin ei siis ole ihmeempiä eroja odotettavissa. Esteetikkojen harmiksi suurin osa ohjelmista näyttää, ellei nyt suorastaan kivikautiselta, niin melko vanhahtavalta ainakin. Ulkoasu on kuitenkin sivuseikka, sillä tärkeintä on ohjelman käytettävyys.

Käytettävyydessä saattaa kuitenkin olla melko merkittäviäkin eroja, joten eri vaihtoehtoja kannattaa ehdottomasti kokeilla, ennen kuin tekee ostopäätöksen. Esimerkiksi joissakin ohjelmissa ohjelman eri ikkunoiden järjestyksen voi muuttaa haluamakseen, mutta ei läheskään kaikissa. Valinnassa kannattaa kenties kiinnittää huomiota siihenkin, kuinka kattavat pikanäppäinkomennot ohjelmassa on, sillä tutuiksi tultuaan huolellisesti suunnitellut pikanäppäimet nopeuttavat useimmiten työskentelyä merkittävästi.

Tekstitysohjelmat kehittyvät jatkuvasti, ja monissa nykyisissä tekstitysohjelmissa onkin tukku hyödyllisiä lisätoimintoja, jotka parhaimmillaan helpottavat työskentelyä huomattavasti. Seuraavassa muutama näppärä toiminto:

Ääniraidan kuvaaja

    Toiminnon avulla saa näkyviin kuvatiedoston ääniraidan aaltomuotona. Ääniraidan näkeminen visuaalisena kuvaajana helpottaa ajastamista, koska repliikkien alku näkyy aaltomuodossa useimmiten enemmän tai vähemmän terävänä piikkinä. Erinomaisen kätevä toiminto, johon kannattaa tutustua. Toiminto löytyy nykyisin valtaosasta ammattikäyttöön tarkoitetuista tekstitysohjelmista.

    Kuvanauhan näyttö

    Näppärä toiminto, jonka avulla kuvatiedoston näkee ruutu kerrallaan erillisinä kuvina, hiukan samaan tapaan kuin tarkasteltaessa vaikkapa 35-milliselle filmille tallennettua elokuvaa kuva kuvalta. Toiminto nopeuttaa merkitsevästi kuvaleikkausten hakua.

    Kuvaleikkausten tunnistus

    Viime vuosina yleistynyt toiminto, joka etsii kuvatiedostosta kuvaleikkaukset automaattisesti ja luo niistä eräänlaisen tietokannan, jota ohjelma hyödyntää ajastettaessa. Toimintoa ei ole vielä läheskään kaikissa ohjelmissa, mutta hyödyllisyytensä vuoksi sen voi olettaa yleistyvän lähitulevaisuudessa.

    Oikoluku

    Useimmissa tekstitysohjelmissa tekstityksen voi oikolukea ohjelmasta poistumatta, mikäli tietokoneeseen on asennettu Microsoft Word. Tekstin siirtää toki nopeasti muutenkin Wordiin, mutta toiminto säästää aikaa ja vaivaa.

Valinnan vaikeus

Ammattikäyttöön tarkoitetut tekstitysohjelmat eivät ole halpoja. Hintahaitari ulottuu Spotin 1 650 eurosta Tempon 3 000 euroon (hinnat verottomia ja ilman paljousalennuksia). Joihinkin ohjelmiin on pysyvän lisenssin lisäksi tarjolla vuosilisenssi, jonka ostamalla saa ohjelman käyttöönsä vuoden ajaksi. Erikoisuutena mainittakoon vielä Titlevisionin TV2003, jonka voi ostaa itselleen eräänlaisella osamaksujärjestelyllä.

Ennen ostopäätöksen tekemistä kannattaa ehdottomasti tutustua kiinnostavilta vaikuttavien ohjelmien kokeiluversioihin, joita on tarjolla melko monesta vakavasti otettavasta tekstitysohjelmasta, tosin poikkeuksiakin on. Useimmiten kokeiluversion saaminen edellyttää yhteydenottoa ohjelman valmistajaan esimerkiksi Internetin kautta. Muutenkin eri ohjelmien valmistajiin ja edustajiin kannattaa olla rohkeasti yhteydessä, mikäli jokin asia mietityttää. Useimmiten asiakaspalvelu on ystävällistä ja nopeaa.

Hintoja vertaillessa kannattaa pitää mielessä, että tekstitysohjelma on työkalu, jonka kanssa ammatissa toimiva av-kääntäjä työskentelee helposti kahdeksan tuntia päivässä vuoden jokaisena työpäivänä, kenties vuosien ajan – ei siis ole yhdentekevää, millaisen ohjelman valitsee. Omiin työtapoihin hyvin istuva ohjelma maksaa todennäköisesti itsensä ennen pitkää takaisin.

Tulevaisuuteen sijoittamiseen liittyy myös se, että kannattaa koettaa selvittää, kuinka aktiivisesti kyseistä tekstitysohjelmaa kehitetään ja kuinka paljon ohjelman mahdollinen päivittäminen uuteen versioon maksaa. Hyvän ohjelman nykyisellä versiolla tulee todennäköisesti toimeen vuosikausia, mutta ei lisätoiminnoista haittaakaan ole.

Yhdentekevää ei ole myöskään se, millaista tekstitysohjelman valmistajan asiakaspalvelu on. Ennen ostopäätöksen tekoa kannattaakin varmistaa, tarjoaako valmistaja ohjelmalleen minkäänlaista teknistä tukea. Tunnetuimmilla valmistajilla on suomalainen edustaja, joten parhaimmillaan palvelua saa jopa suomeksi. Noin yleisesti ottaen valtaosa teknisistä ongelmista tekstitysohjelmien käytössä johtuu käyttöjärjestelmästä, eikä itse ohjelmasta, mutta tästä huolimatta on tärkeää, että ohjelman valmistaja on ongelmien sattuessa kohdalle kiinnostunut auttamaan asiakastaan. Tekstitysohjelmien käyttäjät ovat myös perustaneet eloisia keskustelupalstoja, joilta saa tarpeen tullen neuvoja vertaistukea. Yksi melko hyvä kansainvälinen keskustelupalsta löytyy kääntäjien ProZ-sivustolta.

Lisäksi kannattaa rohkeasti udella kollegoilta, mitä ohjelmaa he käyttävät ja mitä mieltä he ohjelmasta ovat. On nimittäin huomattavasti turvallisempaa ostaa jo koeteltu ja kollegoiden toimivaksi toteama ohjelma, kuin sijoittaa rahansa ohjelmaan, jota kukaan muu ei käytä. Näin varsinkin, mikäli itsellä ei ole kovin paljon kokemusta tekstitysohjelmista. Kaiken lisäksi kollegoilta saa todennäköisesti paitsi vinkkejä ohjelman käyttöön ja sopivia asetuksia eri asiakkaille myös apua mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Kollegoiden kanssa kannattaa yhdistää voimat myös ohjelman hankinnassa. Jotkin valmistajat nimittäin tarjoavat ohjelman hankintahinnasta alennusta, mikäli ostajia on useampia. Alennusta kannattaa kysyä rohkeasti, vaikka ohjelman ostajia olisi vain muutama, sillä pienikin alennus on tuntuva, kun kyseessä on melko kallis ohjelma. Ostopäätöksen tekemisen jälkeen kannattaa siis ehdottomasti olla postituslistojen ja keskustelupalstojen välityksellä yhteydessä muihin av-kääntäjiin ja tunnustella, haluaisiko kukaan muu ostaa samaa ohjelmaa.

Antoisia tekstityshetkiä!

Teksti ja taulukot: Janne Suur-Näkki

[1] EBU-tiedostomuodon käytössä kannattaa olla tarkkana, sillä siitä on käytössä monia erilaisia muunnelmia, jotka eivät ole keskenään täysin yhteensopivia.

[2] Ratkaisu selittyy sillä, että tv-kanavat ovat alun alkaen käyttäneet Cavenan toimittamaa analogista lähetyslaitteistoa, ja digitaaliseen siirryttäessä laitteisto on valittu yhteensopivuuden takaamiseksi samalta toimittajalta.

[3] Repliikkien taustapalkit eivät ainakaan tätä kirjoitettaessa siirry 890-tiedostoon.

[4] Society of Motion Picture and Television Engineers.