Ergonomia

Kääntäjän työssä keho ja mieli rasittuvat helposti, jos jättää tietyt perusasiat huomiotta. Nuorena aloittelijana tämä vielä menettelee, mutta kun istumatyötä tekee useamman vuoden, työperäisiä vaivoja syntyy väistämättä. Ihanteellista olisikin, että kääntäjä tilaisi työtilaansa ergonomian asiantuntijan, joka arvioi työtilan ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia.

Tauotus

Taukoja kannattaa pitää jopa 30 minuutin välein. Viiden tai kymmenen minuutin säännöllinen tauko poissa tietokoneen ääreltä antaa aivoille, silmille sekä keholle hengähdystauon. Kun tauotusta kokeilee, eron työtehossa, työmotivaatiossa ja yleisessä jaksamisessa huomaa nopeasti. Internetissä on useita tauoista muistuttavia ohjelmia, jotka voi ladata maksutta tietokoneelle.

Työtila ja kalusteet

Työtila on hyvä pyhittää vain työskentelylle. Työtilassa tulee voida kulkea esteettömästi, ja tuuletuksen tulisi olla vaivatonta. Toimistokalusteiden kuten työpöydän ja työtuolin tulee olla säädettävät. Työpöydässä tulee olla korkeussäätö, ja itselle soveltuvin työtuoli löytyy kokeilemalla. Toisille soveltuu parhaiten satulatuoli tai polvituoli, toiset vannovat ristiselkätuetun perustuolin nimeen, ja kolmannet pitävät erityisesti vankoista kyynärtuista.

Istuma-asennon tulisi olla sellainen, että polvet, lonkat ja kyynärpäät ovat korkeintaan 90 asteen kulmassa. Jos työpöytä ja tuoli eivät ole säädettävissä, työskentelyasentoa voi säädellä myös mm. jalkatuen avulla. Asentoa tulisi voida vaihdella pitkin työpäivää, mutta on ensiarvoisen tärkeää pitää kylliksi taukoja, joiden aikana poistuu koneen ääreltä.

Laadukkaisiin kalusteisiin kannattaa panostaa, sillä ne maksavat itsensä takaisin melko nopeasti. Toimistokalusteista ei silti välttämättä tarvitse maksaa itseään kipeäksi. Kalusteita saa hyvin edullisesti esimerkiksi nettihuutokaupoista tai toimistokalustemyyjien varastomyynneistä. Ostetuista tarvikkeista kannattaa säästää kuitit, sillä ne voi vähentää verotuksessa. Myös järjestöt myöntävät apurahoja työvälineiden hankintaan.

Näyttö, valaistus ja hyvät katseluolosuhteet

Nenän ja tietokoneen näytön välillä tulisi olla reilusti välimatkaa, noin 50 - 80 senttiä. Näytön ensimmäisen tekstirivin tulee olla vaakasuoran katseentason alapuolella. Näyttö tai kannettava tietokone kannattaa sijoittaa siten, että heijastuksilta ja häikäisyltä vältytään. Työtilan valaistuksen on oltava riittävä, ja valopisteet tulee sijoittaa sinne, missä niitä eniten tarvitaan (vaikkapa kohtaan, jossa pidetään käsikirjoitusta tai selaillaan lähdeteoksia). Käsikirjoitukset ja muun aineiston voi sijoittaa aineistotelineelle, jolloin aineisto on paremmassa kulmassa katseen ja niskan kannalta.

Työvälineet ja niiden sijoittelu

Vaikka joidenkin ergonomiaohjeiden mukaan työvälineiden tulisi olla käden ulottuvilla, kaikki fysioterapeutit eivät ole tästä samaa mieltä. Joidenkin työvälineiden kannattaakin olla siten, että niitä joutuu hakemaan tai kurottamaan. Kaiken ei siis tarvitse olla käden ulottuvilla, vaan esimerkiksi puhelin ja lempisanakirja voivat olla kauempana, jotta kääntäjä joutuu nousemaan tuolista niitä tarvitessaan. Kääntäjän työ on luonteeltaan niin staattista, ettei luonnollisia taukoja työn kulkuun juuri tule, eikä työtovereita useinkaan näy ovella kutsumassa lounastauolle. Näin tietokoneen äärellä vietetty aika voi epähuomiossa venähtää hyvin pitkäksi.

Näppäimistön tulee sijaita siten, että sen eteen mahtuu rannetuki. Ranteiden tulee levätä näppäimistön edessä siten, ettei ranteisiin kohdistu rasitusta. Näppäimistökin kannattaa valita omien mieltymysten mukaan. Johdot häiritsevät monia, joten langaton näppäimistö on hyvä ratkaisu. Myös meluisasta näppäimistöstä on haittaa, etenkin jos on tapana työskennellä myös ilta- ja yöaikaan. Näppäimistöjäkin on monenlaisia, kuten ergonomisia näppäimistöjä, jotka on jaettu kahtia ja jotka saa sijoiteltua työpöydälle siten, etteivät ranteet ja sormet rasitu. Kannettavan tietokoneen omaan näppäimistöön ei tule tyytyä, sillä niiden ergonomiasuunnittelu on tilanpuutteen vuoksi sangen puutteellista.

Myös hiiri on syytä valita siten, ettei sen käyttö rasita kättä. Hiiren käytölle on oltava riittävästi tilaa ja sen edessä on hyvä olla rannetuki. Ranteen tulisikin olla suorana, kun hiirtä käytetään. Perinteiseen hiireen ei ole pakko tyytyä, vaan voi valita vaikkapa langattoman hiiren tai roller mouse -hiiren, joka sijoitetaan näppäimistön yhteyteen. Roller mouse -hiirtä käyttäessä kättä ei tarvitse liikuttaa juuri lainkaan pois näppäimistöltä.

Myös av-kääntäjälle olennainen väline, kuulokkeet, on syytä valita ja kokeilla huolella. Toiset pitävät kevyistä sankakuulokkeista, kun toiset haluavat jykevät kuppimalliset kuulokkeet. Langattomuus on usein kuulokkeiden valinnassa tärkeää. Jos valitsee johdolliset kuulokkeet, johdon on syytä olla kyllin pitkä. Tärkeintä on se, että kuulokkeet eivät rasita päätä ja niskaa, kuulokkeiden äänenlaatu on hyvä ja etteivät kuulokkeet paina korvalehteä kahdeksantuntisen työpäivän aikana.

Kannettavan tietokoneen käyttäjille kätevä apuväline on teline, jolla koko tietokoneen voi nostaa sopivalle korkeudelle. Työpöydällekin jää näin enemmän tilaa. Kannettavan tietokoneen käyttäjille on myös pehmustettuja sylitasoja, joiden avulla läppäri pysyy mukavasti sylissä ja työskentelypaikkaa voi vaihdella vapaasti.

 

Yhteenveto

Parhaatkaan apuvälineet eivät pelasta vetreintäkään kääntäjäparkaa, jos hän istuu tietokoneen äärellä 15-tuntisia päiviä, unohtaa pitää taukoja eikä harrasta muuta kuin työelämää. Tärkeintä on työperäisten vaivojen ennaltaehkäisy: Tauotus, asentojen vaihteleminen, hyvät toimistokalusteet, työvälineiden sijoittelu, työpäivien pituuden rajaaminen, monipuolinen liikunta ja muut harrastukset.

Katso myös Maija Rantasen artikkeli Av-kääntäjän kivut ja säryt sekä Kati Winkin, Päivi Ahlqvistin ja Laura Ruuttusen teksti Av-kääntäjän apuvälineet ja ammattitaidon kehittäminen.

Katja Aulavuori-Rosvall

Taukojumppaohjelmia

EyeDefender

Stretchclock

Räätälöi itsellesi oma jumppa

Lähteitä ja linkkejä

Konttorirotan vapautusliike: Ergonomian kymmenen nyrkkisääntöä

Ergonomiayhdistys

Taidetyösuojelu

Työturva

Työterveyslaitos: Ohjeita päätetyöskentelyyn

Federation of the European Ergonomics Societies

International Ergonomics Association

Typing Injury FAQ

Wikipedian ergonomia-artikkeli