Av-kääntäjän apuvälineet

AV-KÄÄNTÄJÄN APUVÄLINEET JA AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN

Sanakirjat

Av-kääntäjät sen paremmin kuin muutkaan kääntäjät eivät ole käveleviä sanakirjoja. Sen sijaan av-kääntäjä kyllä tietää, mistä ne parhaat ja luotettavimmat sanakirjat löytyvät. Sanakirjoja on tarjolla nykyään niin painettuna, CD-versioina kuin täysin sähköisessäkin muodossa. Esimerkiksi Kielikone Oy:n MOT-verkkosanakirjoihin voi ostaa käyttöoikeutta suoraan yrityksen verkkokaupassa, ja niinpä samalla kääntäjällä voi jossakin kuussa olla käytössä saksan ja tekniikan alan sanakirjat, seuraavassa kuussa taas vaikkapa ruotsin ja kaupan alan. Internetissä on myös useita ilmaisia sanakirjapalveluja, mutta ne ovat usein suppeita ja muiden kuin sanastotyön ammattilaisten laatimia.

Asiantunteva kääntäjä osaa kuitenkin suhtautua kaksikielisiin sanakirjoihin kriittisesti. Niissä on luonnollisesti inhimillisten virheiden riski, ja lisäksi kaksikielinen sanakirja on täynnä arvovalintoja ja tulkintoja; onko jonkin sanan merkitys halventava vai ei, entä mahtuuko toisen hakusanan neljäskin merkitys mukaan, kun tilaa on säästettävä? Onko jotakin vieraan kulttuurin käsitettä vastaava suomennos todella yhdenmukainen alkuperäisilmiön kanssa? Nyrkkisääntönä voikin pitää sitä, että mitä laajemmin hakusanaa käsitellään, sitä luotettavampaa tieto on.

Tiedonhaku

Pelkän sanakirjan turvin ei av-kääntäjä kuitenkaan pitkälle pötki. Keskeinen osa av-kääntäjän työtä on tiedonhankinta. Vastaan voi tulla kaikkea maan ja taivaan väliltä, eikä av-kääntäjä voi olla jokaisen alan asiantuntija. Sen sijaan tiedonhaun asiantuntija hän on.

Tiedonhaussa Internet hakukoneineen on nykyään korvaamaton apuväline. Ammattitaitoinen av-kääntäjä hallitsee kuitenkin myös lähdekritiikin. Netistä löytyvään tietoon on osattava suhtautua terveen epäilevästi. Lähteen luotettavuus on aina arvioitava, ja mikäli mahdollista, termi tai tieto on paras tarkistaa useammasta eri lähteestä. Esimerkiksi Wikipedia on av-kääntäjällekin ehdottoman kätevä työväline, mutta sitäkään ei aina tule uskoa täysin kritiikittömästi. Toisaalta on yllättävää, mistä kaikista aiheista löytyykään intohimoisten harrastajien keskustelufoorumeja, joilla monesti otetaan innokkaasti kantaa myös ulkopuolisen kysymyksiin.

Kotus

Av-kääntäjän ammattitaidon kannalta vähintään yhtä tärkeää kuin vieraan kielen osaaminen on oman äidinkielen hallinta. Harva hallitsee kaikki oman äidinkielensä koukerot, ja av-kääntäjäkin joutuu aina välillä miettimään, kirjoitetaanko ”sinnepäin” yhteen vai erikseen tai onko se verbi ”karkottaa” vai ”karkoittaa”. Silloin avuksi tulee Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus, jonka toimintaa kuuluu kielen- ja nimistönhuolto, sanakirjojen teko ja ainakin toistaiseksi erilaiset tutkimushankkeet. Osoitteesta www.kotus.fi löytyy monenlaista hyödyllistä tietoa. Kielitoimiston neuvontapuhelin vastaa suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin.

Kielenhuollon oppaat

Suomen kielen kielenhuollon painettuja klassikoita ovat Osmo Ikolan Nykysuomen opas, Katariina Iisan, Hannu Oittisen ja Aino Piehlin Kielenhuollon käsikirja, edellä mainitun Kotuksen Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas ja Terho Itkosen Uusi kieliopas. Kielenhuollon oppaiden lisäksi ehdoton apuväline on Kielitoimiston sanakirja, joka on uudistettu ja laajennettu laitos Kotuksen julkaisemasta Suomen kielen perussanakirjasta ja CD-Perussanakirjasta. Kielitoimiston sanakirjan painettu versio on julkaistu vuonna 2006, sähköinen versio 2008, ja siitä on tekeillä uusia versioita.

Muita Kotuksen julkaisemia kielenkäytön oppaita ovat mm. Kielitoimiston nimiopas sekä Maiden nimet suomeksi, ruotsiksi, saameksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

Av-kääntäjä tietää, että kieli elää ja muuttuu jatkuvasti. Hänen on siksi yritettävä pysyä ajan tasalla kielten muutoksissa. Oiva apuväline suomen kielen muutosten seuraamisessa ja kielenhuollossa ylipäätään on Kotuksen julkaisema Kielikello-lehti ja sen sähköinen versio Verkko-Kielikello. Luovaa suomentaitoaan on hyvä pitää yllä muun muassa lukemalla uutta suomalaista kaunokirjallisuutta.

Koulutus

Ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi av-kääntäjille on tarjolla monenlaista koulutusta. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL tarjoaa sekä kaikille kääntäjille yhteisiä että nimenomaan av-kääntäjille suunnattuja koulutustilaisuuksia, joissa käsitellään esimerkiksi kielenhuoltoon liittyviä kysymyksiä tai jonkin tietyn erikoisalan termistöä. Tilaisuuksista saa tietoa SKTL:n sivuilta ja Kääntäjä-lehdestä. Myös Kotus tarjoaa monipuolista kielenhuoltoon liittyvää koulutusta.

Asiantuntijat

Yksi tärkeä tiedonlähde, jota av-kääntäjän ei tule unohtaa, ovat asiantuntijat. Yliopistoilta löytyy monen alan tutkijoita, joista monet auttavat mahdollisuuksiensa mukaan. Myös omasta kaveri- tai tuttavapiiristä voi löytyä käyttökelpoisia kontakteja. Kaikki serkun kummin kaimat kannattaa hyödyntää, jos vain tietää heillä olevan jonkin tietyn alan todellista asiantuntemusta. Mitä kapeampaa erikoisalaa esimerkiksi dokumenttiohjelma käsittelee, sitä varmempaa on, että sitä katsovat nimenomaan alaan perehtyneet asiantuntijat, jotka tietävät asiasta paljon enemmän kuin ohjelmaa suomentava av-kääntäjäparka. Valitettava tosiasia vain on, että kääntäjän aikataulu on usein niin kireä, ettei asiantuntijoiden tietämystä pysty hyödyntämään. Jos käännöksen tekemiseen on aikaa vuorokausi, ei siinä ajassa ehdi soitella kovin moneen paikkaan tai odotella yliopiston professorin vastausta sähköpostiviestiin.